PÄIVÄ ILMAN PUHELINTA!

Olen aina väittänyt kivikovaa, etten ole riippuvainen puhelimestani. Ylpeilen aina, etten ole riippuvainen mistään kännykkäpeleistä ja ihmettelen ihmisiä jotka jatkuvasti selaavat puhelintaan ( joko tekstaavat tai jatkuvasti käyvät tarkistamassa facebook etusivuaan, -minähän en noita hienouksia omista... ). Tämän päivän jälkeen myönnän, että kyllä, olen puhelimestani riippuvainen ja jo 8h teki tiukkaa olla ilman sitä! Puhelin oli aamulla jäänyt kotiin ja huomasin asian vasta koulussa, ja paniikkihan siinä iski. -Olemmeko todella näin riippuvaisia puhelimistamme!? Ongelmat alkoivat jo siitä, kun minun piti soittaa äidilleni ja ilmoittaa, ettei minuun saa yhteyttä koulupäivän aikana. Kaverin puhelintahan siinä sai heti olla lainaamassa. No ongelma numero kaksi. Minulla ei ollut kelloa ranteessani, joten jouduin turvautumaan seinäkelloihin, enkä saanut sitä minuutilleen TARKKAA AIKAA... Olin yksin kaupungilla koulun jälkeen , kun mieleeni juolahti jospa saisin kyydin kotiin äidiltäni. No eihän minulla sitä puhelinta ollut,  millä olisin voinut tiedustella asiasta. Oli sattumaa , että törmäsin äitiini kaupungilla ja sain kyydin kotiin. Ja voi apua, kun koko päivän sai pohtia, että mitä jos joku on yrittänyt soittaa tai laittanut viestiä.

Lopuksi voin todeta. Elossa ollaan ja taisin jopa keskittyä tunneilla enemmän, kun en keskittynyt jatkuvasti tarkistamaan puhelintani JOS joku olisi kaivannut minua :)